Peniseläin

Tässä maassa elää yksi mystinen ja ainutlaatuinen laji. Näistä olennoista sanotaan, etteivät ne juurikaan puhu tai pussaa. Ne eivät näytä heikkouksiaan, eivät itke, eivätkä pyydä apua. Niitä kuvaillaan karskeiksi, koviksi ja paljon töitä tekeviksi. Tämä olento on nimeltään peniseläin, tuttavallisemmin suomalainen mies.

Suomalainen mies ei voi hyvin. Joidenkin mielestä miehet hallitsevat tätä maata, samaan aikaan, kun sukupuolia ei pitäisi enää olla olemassa. Kun mediassa puhutaan entistä enemmän naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta ahdistelusta, naisten palkkatasosta tai kehopositiivisuudesta, suomalainen mies syrjäytyy hiljaa ja huomaamatta. Eikä ketään oikein tunnu kiinnostavan.

Tilastojen mukaan yhä useampi nuori mies on koulutuksen tai työelämän ulkopuolella.

Tällä hetkellä 25-39- vuotiaista miehistä yli 15 prosentilla on maksuhäiriömerkintä, kun vastaava luku samanikäisillä naisilla on noin kymmenen prosenttia. Samanikäisillä miehillä myös pienituloisuus on kasvanut. Kun vuonna 2007 pienituloisia miehiä oli noin yhdeksän prosenttia, vuonna 2015 luku oli jo yli 18 prosenttia. OECDn selvityksen mukaan yli 20 prosenttia 20-24-vuotiaista miehistä on työttömänä, eikä osallistu minkäänlaiseen koulutukseen. Se on paljon - huolestuttavan paljon. Tilanne on jopa niin huolestuttava, että sisäministeriön sisäisen turvallisuuden strategiassa todettiin, että syrjäytyminen on keskeisin uhka maamme sisäiselle turvallisuudelle.

Yllättäen ja vähemmän yllättäen miesten syrjäytyminen korreloi syntyvyyden kanssa. Mitä enemmän miehiä putoaa kelkasta, sitä vähemmän meitä suomalaisia syntyy. Vapaaehtoinen lapsettomuus on yleistymässä, mutta vapaaehtoisesti lapsettomia miehiä on silti vain pieni osa kaikista lapsettomista. Yleisesti ottaen suomalainen mies haluaa lapsia, kumppanin ja perheen. Ehkä koirankin. Sitä mukaa, mitä suomalaisia miehiä syrjäytyy, suomalaisten lasten syntyvyys on tippunut 55 tuhannesta lapsesta (v2010) noin 43 tuhanteen lapseen (v2017). Samalla ajanjaksolla tarkasteltuna 25-34-vuotiaiden miesten työllisyysaste on tipahtanut 87 prosentista alle 80 prosenttiin.

Syrjäytymisvaara alkaa jo päiväkodista. Suuret ryhmäkoot ja ammattitaitoisten aikuisten puute yhdistettynä ryhmässä oleviin vilkkaisiin tai erityistukea vaativiin lapsiin, lasten tulevaisuus on synkkä. Aikuiset väsyvät, eivätkä lapset saa tarvitsemaansa varhaiskasvatusta. Vilkasta, keskittymisvaikeuksista kärsivää lasta saatetaan tiedostamattakin eristää ja rangaista helpommin, sen sijaan, että lapsi saisi tukea. Lapsi leimataan hankalaksi ja hankala lapsi saa helposti syyt niskoilleen pahuuksista - oli hän syyllinen tai ei.

Pelkästään yksi syrjäytynyt lapsi aiheuttaa yhteiskunnalle yli miljoonan euron kustannukset. Suurimmassa syrjäytymisvaarassa on lapsi, jonka vanhemmat ovat syrjäytyneitä. Perheessä saattaa olla työttömyyttä, ongelmia päihteiden tai mielenterveyden kanssa - tai kaikkia näitä. Kun roolimallit elämänrakennukselle eivät ole parhaimmasta päästä, ajautuu heikoista lähtökohdista tuleva lapsi tulevaisuudessa helposti jonon jatkoksi Kelan luukulle.

No mistä ne pienet pojat ovat sitten tehty? Etanoista, sammakoista, koiranhännän tupsukoista.. kovasta luonteesta, hyvistä jääkiekkotaidoista, grillimakkarasta ja sinapista. Pienistä pojista odotetaan kasvavan miehiä, joilla on hyvät johtajataidot, paksu lompakko, komea ulkonäkö ja hyvää sosiaalista pelisilmää.

Suomalaiselle miehelle asetetaan jo pienestä pitäen tiettyjä odotuksia tulevaisuuden suhteen. Harteille saa suuren taakan ja listan toteutettavista asioista.

Kun ystävät porskuttavat eteenpäin toiselta asteelta korkeakouluun tai saavat ylennyksen työpaikalla, epäonnistunut mies kokee häpeää. Yrityksistä huolimatta mies ei pääse opiskelemaan, eikä työllisty. Mies ei tietenkään pyydä apua, koska vain heikot tarvitsevat apua – suomalainen mieshän on vahva. Mies viihtyy entistä enemmän ehkä yksin tai samassa tilanteessa olevien kanssa. Kuka haluaisi kuunnella kavereiden keskusteluja lopputyöstä tai aamupalavereista, kun itselläsi päivän ainoa sosiaalinen kanssakäyminen oli se, kun hakemastasi työpaikasta tuli sähköposti: "Valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun". Kun epäonnistumisia kokee tarpeeksi, tukien kilahtaessa tilille voi avata onnistuneesti kaljan, ettei elämässä tuntuisi menevän ihan niin huonosti.

Onko suomalainen mies sitten tyhmä? Ei, ei missään nimessä.

Työllistyminen oli ennen paljon helpompaa, kun tehtaat työllistivät nuoria miehiä ilman sen kummempia tutkintoja. Tärkeintä oli asenne ja kyky oppia työ - kunnes tehtaita alettiin ajamaan alas. Nykyään tarvitset työllistymiseen tutkinnon ja työkokemusta, mutta monet nuoret miehet eivät ole kovin lahjakkaita esimerkiksi kirjallisesti. Koulussa esitelmät, raportit tai koulutehtävät sujuisivat, jos niitä saisi toteuttaa toisella tavalla. Olemmehan jokainen oppijoina erilaisia ja omaksumme myös tietoa eri tavoin. Tiedon soveltaminen ja oppimisen toteuttaminen oppilaan vahvuuksia hyväksi käyttäen voisi todistaa koulujärjestelmällemme sen, että meillä on jo olemassa kympin poikia. Älykkäitä ja osaavia poikia, joille tulisi antaa mahdollisuus näyttää osaaminen ilman, että heitä arvioidaan sen mukaan, miten hyvin kielioppisääntöjä noudatetaan esitelmissä.

Kaikki eivät ole kirjallisesti lahjakkaita, mutta silti koulujärjestelmämme arvioi oppilaita pitkälti

sen mukaan ja palkitsee kirjallisesti lahjakkaat kympin tytöt. Kympin tytöt ovat toki kymppinsä ansainneet, eikä siitä pidä tuntea häpeää, päin vastoin. Mutta kun nuoren miehen kirjoittama essee on jäsennelty huonosti ja kirjoitustyyli on heikkoa, se ei automaattisesti kerro oppilaan olevan huono. Se on silti tehokas keino pudottaa fiksuja nuoria miehiä pois jatko-opinnoista.

Kun suomalainen mies ei opiskele, eikä käy töissä, mahdollisuudet kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa vähenevät. Tämä koskee kanssakäymistä myös vastakkaisen sukupuolen kanssa. Sosiaaliset taidot eivät pääse kehittymään samalla tavalla kuin niillä, jotka tapaavat ihmisiä päivittäin ja opettelevat yhteistyötä ja kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa.

Parisuhdemarkkinoilla työtön mies ei ole halutuimmasta päästä. Naisilla on vaatimuksia, eikä unelmien miehen ominaisuuksiin kuulu yhteiskunnan tuilla eläminen. Jos nainen haluaa perheen, kuka perustaisi sellaisen jo valmiiksi persaukisen kanssa?

Vastakkaista sukupuolta voi olla hankala ymmärtää, onhan suomalainen nainenkin oma olentonsa, ajatuksineen ja toiveineen. Vielä kun pääsisi kohtamaan niitä naisia. Baarissa iskuyritykset päättyvät yleensä siihen, että miehelle toivotetaan hyvää matkaa helvettiin. Tai muuten vaan haistatellaan. Onko kohtelias kysymys seuraan liittymisestä todella niin vakava, että sen perusteella mies voidaan leimata runkkariksi ja nauraa porukalla perään?

Seuraavaksi kokeillaan Tinderiä - melko pinnallinen paikka, jossa ei onneksi tarvitse kohdata ketään oikeasti, ellei halua sopia treffejä. Mies yrittää avata keskustelua tavalla, johon saisi edes jonkinlaisen vastauksen tai reaktion. Näitä avauksia naiset sitten jakavat Facebookissa kuvakaappausten muodossa, onhan se julkisesti hauska pilkata miehiä.

Pieleen menneestä yhden illan jutusta naiset kertovat naureskellen, kuinka miehellä oli katkaravun kokoinen penis, joka ei ollutkaan automaattisesti seisonnassa naisen niin vaatiessa. Aivan kuin se tulisi yllätyksenä, että jokainen mies ei omista kahden metrin melaa, eikä se ole käskystä aina toimintakunnossa. Miehet eivät ole seppiä syntyessään, saati naisetkaan ole seksijumalattaria avatessaan haaransa. Se vaatii oikean ihmisen ja harjoittelua.

Paljon harjoittelua.

Suomalainen mies, toiselta nimeltään peniseläin. Ihmeellinen ja ainutlaatuinen olento maan päällä. Perhettään ja ystäviään puolustava, lojaali, epäoikeudenmukaisuutta vihaava. Niin jääräpäinen, mutta silti niin rakastettava.

Maamme tarvitsee naisia ja miehiä - ei yhtä ilman toista.

Nyt on aika lopettaa miesten mollaaminen ja pitää miehistämme huolta. Nyt ja tulevaisuudessa.

Kerro, kuinka paljon sinä arvostat suomalaista miestä.

#marvostettu