Sivut

29. maaliskuuta 2017

Hyvä ruoka-päivä

Kouluruoka on ollut jo pitkään tunteita herättävä puheenaihe niin poliitikoiden, lasten kuin heidän vanhempiensa keskuudessa. Sen lisäksi, että keskustelu on pyörinyt ruoan hinnan ja ylijäämäruoan ympärillä, jatkuvaa vääntöä aiheuttavat liha- ja kasvisruoat.

Mielestäni keskustelu on mennyt melko huvittavaksi. Aikuiset ihmiset väittelevät netin keskustelupalstoilla siitä, miksi juuri heidän pienellä Jari-Petterillään on oikeus syödä prinssinakkeja myös perjantaisin - tai miksi ei ole.

Tässä muutamia parhaimpia otoksia kasvisruokapäivä-keskusteluista suoraan nettipalstoilta:

"Menneessä maailmassa kansakouluissa oli tarjolla makaronivelliä, ruispuuroa ja muuta namia, eikä kukaan kirkunut että vihreät vittuun. Mutta jos tämän päivän koululainen ei saa joka päivä nuggettejaan tai edes kalapuikkojaan, niin uhataan ihmisoikeustuomioistuimella."

"Jos tässä talossa aletaan pitämään jotain helvetin kasvisruokapäiviä, niin nappaan yhden proteinilisän ja olen syömättä. Pitäkööt muut läskinsä."

"Miksi helvetissä sitä lihaa pitää koko ajan puputtaa? Ja ainahan noita kasvisruokapäiviä on ollut ja hyvin on jaksettu. Itse sanoisin lähinnä että mielummin pyrittäis panostaan siihen kasvissafkan laatuun, tein yläasteella ja lukiossa aina omat eväät kouluun kun se niiden kasvisruoka oli ravinneköyhää skeidaa."

"Mistä lähtien ilmaista ruokaa on halveksittu ja kehdattu valittaa että nyyhnyyh, tässä ei ole (kallista) lihaa?? Varmaan kohta ei kelpaa enää jauhelihakaan, vaan Jessicalle ja Viljamille pitää tarjota vähärasvaista vasikan fileetä (kotona kuitenkin mätetään energiajuomia, karkkia ja sipsiä)."

"Mun tokalauokkalainen tulee puuropäivinä koulusta klo 13 tai 14 kiljuvan nälän kanssa. Syö kyllä puuroa, mutta ei se leikkele per nenu oikein nälkää pidä. Kotona saattaa syödä välipalaksi kaksi kunnon voileipää missä välissä voita, juustoa, kinkkua, kurkkua ja paprikaa, ja jonkun hedelmän päälle. Neljältä on taas jo kauhea nälkä. Jos ei ole jotain kunnon proteiinia tarjolla niin nälkä on taas kohta. Ehkä se kouluruoka täyttää hiljaa paikoillan istuvan sieväkkeen energiantarpeen, mutta ei mun liikkuvaisen 8-vuotiaan tarvetta."

Ihmiset ovat unohtaneet kaikkein olennaisimman asian koko keskustelussa: Hyvän ruoan. Sillähän ei sinänsä ole mitään väliä, onko ruoka kasvis- vai liharuokaa, kunhan se täyttää tietyt kriteerit.

1) Ruoan pitää maistua hyvältä. Ei ole järkeä tarjota lapsille sellaista ruokaa, jonka mausta he eivät pidä (= lapsi ei sitä syö, oli se sitten terveellistä tai ei).


2) Ruoan tulee olla laadukasta. Sen lisäksi, että ruoan tulisi olla ravintorikasta, terveellistä ja laadukasta, meidän tulisi panostaa lähiruokaan ja ruoan kotimaisuuteen.


3) Ruoasta ei saa jäädä nälkä.  Oli ateria liha- tai kasvisruokaa, sen tehtävä on tehdä kylläiseksi.


Siksi onkin älytöntä, että jotkut ihmiset pitävät kynsin ja hampain kiinni siitä että, oman kersan on nyt vaan pakko saada makkaraa joka aterialla, koska kasvisruokapäivä on perseestä. Tai että ilmastonmuutoksen vuoksi Jari-Petterin pitää pärjätä koko päivä sosekeitolla, vaikka hetki lounaan jälkeen kaipaa jo uutta lounasta.


Tärkeintä on, etteivät lapset korvaisi hyvää, lämmintä lounasta lähikioskista ostetuilla karkkipusseilla ja energiajuomilla. Tämän vuoksi ruokakysymyksissä pitäisi kuunnella ensisijaisesti lasten ja nuorten toiveita. Mieluinen ruoka edesauttaisi lämpimän aterian syömistä koulussa, jolloin oppilaat jaksaisivat keskittyä paremmin opiskeluun loppupäivän ajaksi. Emmehän me aikuisetkaan syö mitä tahansa lounaaksi - miksi lasten tulisi tyytyä vähempään?


Helsingissäkin koulujen ja päiväkotien sisällä tulisi keskittyä hyvään, täyttävään ja laadukkaaseen ruokaan. Vapaa-ajalla voimme sitten noudattaa omia ruokailutottumuksiamme niin paljon kuin sielu sietää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti